Tassa perse lepaa Pajamin keskustassa, internettuvassa.
Eilen saavuin junalla Goalle Chennaista ja asetuin tanne Pajamiin keskelle kylaa hotelliin.
Vuokrasin samantien pratkan ja lahdin ajelulle.
Menenin ravintola illallisen jalkeen suoraan untenmaille kello yhdeksan.
Herasin yolla kun joku ryomi pitkin katta. Pikainen sipaisu ja paskiainen otti kyytia.
Vahan ajan kuluttua se palasi ja annoin sille kunnon majauksen Goankartasta, mutta se paskiainen eli ja vipelsi karkuun.
Nukuin sitten loppu yon valot paalla.

Aamulla hyppasin heti pyoran selkaan ja lahdin kohti Pomburpan vesiputousta.
Matkalla pysahdyin syomaan paikalliseen baariin omeletin ja colan. Hintaa tuli vaivaiset 38 rupiaa, eli alle 80 centtia.
Pitkan ja mutkaisen ajon jalkeen loysin perille. Naky oli aika karu, pikkuinen puro jossata oli tehty kolme suihkua.
Vetaisin siina pepsin paikallisen 68 vuotiaan ukkelin seurana.
Jatkoin matkaa lautalla joen yli, jota ukko suositteli. Ajoin taas pitkin tieta ilman sen kummempaa paanmaaraa.
Saavuin toiselle lautalle ja linnunsuojelualueelle. Hinta oli vaivaiset 50rp, mutta sitten kajaakki maksoi 400rp.
Lompakko lovella ja tele-objektiivi kiinni jarkkarissa jatkoin suiston suuntaan.
Lintubongaus oli varsin antoisaa ja yhdistettyna huojuvaan kanoottiin, josta ei tiennyt ollaanko kohta jorpakossa, vai viela pystyssa.
Siita matkasin Vanhaan-Goaan jossa oli argeologinenmuseo joka maksoi vaivaiset 5rp.
Kiertelin illan pratkalla pitkin Panajin reunoja ja nyt tulin pistamaan blogin pystyyn jotta pysytte matkan kaanteissa mukana.
Huomiseen.

Let the motor keep running and head to the highway!